|
|
Post by Sally on Apr 24, 2014 17:43:38 GMT
Täällä voit seurata tallin arkea ja tallitöitä. Mitä Fractalissa tänään tapahtui?
|
|
|
|
Post by Sally on Apr 24, 2014 18:16:38 GMT
24.4 - Kiireitä ja iloisia ilmeitä
Tänään aikani on hitsi vieköön mennyt koko päivän toimistossa! Olen puoli päivää hoidellut asioita, puhelin soinut ja lähettänyt sähköposteja sekä lomakkeita. Tälläistä tämä hevostallin omistajan arki. Tosiaan, tänään loin tämän ProBoardsin ja on muuten aika kätevä! En muuta sano. Toivottavasti vaan jaksaisi käyttää.. Mutta tapahtui tänään jotain kivaakin; nimittäin tänään saapui uusin hevonen joukkoomme! Kävinpäs ostamassa hienon Hannover -rouvan nimeltä Divalassa SOV eli tutummin Siru. Tammalla on ikääkin jo 17 vuotta, mutta se ei todellakaan näy tamman ulkokuoressa. Se on tosi hyvässä kunnossa. Täältä tamma saa kuitenkin loppuikäisen kodin. Muuten se olisi ehkä joutunut teurastamolle, iik. Noh, Sally pelastaa. Siru oli tosi kauan edellisellä omistajalla, joka oli myös muuten sen kasvattaja. Hän joutui luopumaan kaikista hevosistaan, koska hänen tallinsa lopetti toiminnan kokonaan. Eli todellinen elämänmuutos tammarouvalle! Kyllähän se pitkään katseli, mihin se oli tuotu. Kasvattaja toi sen itse meille Fractaliin (ja varmasti katseli samalla ympärilleen, koska halusi itse viedä sen talliin) ja vei sen karsinaan lepäämään. Teimme lopulliset kaupat vielä pihalla ennenkuin hän lähti kohti omaa tallia.
Loppuiltana liikuttelin pari hevosta. Kunnon treenitunti Adorelle, juoksutusta Augustille sekä varusteiden kanssa kävelyä pihamaalla Disan kanssa. Muutama meillä käyvät tallitytöt sekä tallityöntekijämme hihhuloivat käytävillä ja satulahuoneessa. Niin, meillä käy muutama tallityttö, jotka ovat oikeasti naapurimme tyttöjä. Tytöt ovat kaveruksia ja hengailevat täällä, vaikkeivät saisikaan ratsastaa. Ne tykkäävät ruokkia heppoja tarha-aidan lomasta ja ennenkaikkea hoitaa varsoja. Mikäs siinä, varsat oppivat ihmisen käsittelyn ja tytöt saavat hoitaa heppoja. Kaikki hyötyvät! Ja koska asumme Englannissa, tietysti myös tytöt puhuvat englantia. On välillä hauska kuunnella heidän juttujaan, kun he puhuvat aksentilla. Ja päinvastoin he ihmettelevät kovin, kun minulla ei ole aksenttia. Ja kerran sain heidän silmänsä pyöristymään, kun puhuin heille suomea! Se oli hauskaa.
|
|
|
|
Post by Sally on Apr 26, 2014 22:12:21 GMT
25.4. Kisojen huumaa
Aikainen herätys kuin yleensä. Annoimme tallityöntekijällemme aamuruokinnan verran lomaa, koska jaoimme aamuruuat tällä kertaa itse. Hevoset hirnahtivat, hörähtelivät ja kuopivat maata kärsimättömästi kun saavuimme talliin. Annettuamme ruuat kuului vain tyytyväinen ruoskutus pitkin käytäviä. Menin sitten laittamaan satulahuoneeseen kaiken valmiiksi lähtöä varten, nimittäin yhteistyötallimme Blood Bridgen järjestämiin koulukilpailuihin! Mukaan matkalle lähtee Zorbass, Rocky, Nella, Seera, Rosa, Disa, Netta, Adore, Cadence, Flash, Wille, Zolanda, Ryty, Fridge, Faithless sekä Dreria. Joudumme menemään kolmella trailerilla.
- Hmm, tarvitsemme nuo ja nuo... Ainiin, ja nuo myös sekä nuo ja nuo. Onkohan tässä nyt kaikki? Ja mihin hittoon saan nämä ängettyä?
Mietiskelin kävellen ympyrää suuressa satulahuoneessa ottaen tavaroita hyllystä. Satulat, suitset, suojat, pintelit+patjat, valkoiset satulahuovat, harjakori... Puuttuuko mitään? Paitsi minun vaatteeni, jotka olin jo pakannut edellisenä iltana.
- Aatu (uskollinen ja luotettavin tallityöntekijämme) saa laittaa ruuat mukaamme, koska minulla on muuta tekemistä.
Mietin ääneen, vaikkei huoneessa ketään muita ollut. Olin hermostunut, jännittynyt ja väsynyt. Oli niin paljon muistettavaa, mutta onneksi tässä oli vielä aikaa lähtöön. Minun oli vielä tarkistettava jokainen kisamatkalle mukaan lähtevä hevonen. Lähdin satulahuoneesta ja huomasin joidenkin ahmioiden jo syöneen. Päätin päästää ne jo ulos tarhoihin. Kävin avaamassa ulko-oven auki, tarkastamassa niiden kulkureitin tarhoille asti ja katsoin, että aita oli auki. Menin puolijuoksua takaisin talliin ja avasin tietyt karsinan ovet. Yksi tarharyhmä oli sopivasti syönyt, joten se saisi lähteä ensin. Karsinan ovet avattuani orit lähtivät ravaten ulos tarhareittiä kohti tarhoja (tarhareitillä tarkoitan siis naruilla tehtyä turvallista kulkureittiä tallista tarhaan). Viimeisen karsinanovenkin avattuani kiiruhdin tarhoille laittamaan portin kiinni. Siihen tarhaan meni neljä hevosta ja kaikki olivat päässeet perille. Tallissa jälleen availin ovia seuraavalle tarharyhmille. Ja näin jatkoi vielä tovin kunnes kaikki, paitsi kisoihin lähtevät, hevoset oli ulkona tarhassa porttien sisäpuolella. Onneksi oli jo niin lämpimät ilmat, ettei tarvinnut ruveta loimirumpaan. Siinä vasta aikaa meneekin! Aloitin talliin jääneiden hevosten tarkastuksen. Otin mukaani kuumemittarin. Mittasin kaikilta kuumeen sairauden varalta sekä katsoin kaikki jalat läpi, ettei niissä ollut kipeitä kohtia. Nämä kaikki on treenattu tällä viikolla, joten niiden pitäisi olla ihan hyvässä skarpissa. Kun olin saanut tarkastuksen päätökseen, tallityöntekijämme Aatu saapui. Tervehdin häntä ja pyysin häntä laittamaan hevosille ruuat mukaamme. Luettelin kaikki hevoset ja sain hymyillä Aatun silmän pyöräytykselle. Hän oli jo tottunut meidän vilkkaisiin kisapäiviin, kun lähden melkein kaikilla hevosilla yksiin kisoihin.
Trailerit oli tuotu pihalle (varmaankin ihastuttava mieheni, joka on siis pyörinyt tässä mukanani monikkona) ja ryhdyin lastaamaan varusteita kyytiin. Piti muistaa kenen varusteet on missäkin autossa. Se on ainakin minulle mahdotonta muistaa, joten käytän muistilistaa. Kirjoitin post it- lapulle aina hevosen nimen, kun toin tavarat autoon. Näin tietää, mihin autoon kukin menee. Kävin laittamassa kaikkien kohdalle heinäverkon, jota kaikki saavat syödä matkan ajan. Sitten voimme ryhtyä lastaamaan.
Kaikki me kolme saimme aika nopeasti kaikki 16 hevosta autoihin lastattua, vaikka laitoimme kaikille kuljetussuojat ja talutimme yksi kerrallaan autoon. Aatu oli pakannut hevosten ruuat mukaamme trailereihin ja nyt pääsisimme vihdoin lähtemään. Katsoin kelloa, juuri aikataulussa.
Pitkän matkan jälkeen kurvasimme viimein Blood Bridgen kytin ohitse pihalle. Meidät ohjattiin parkkipaikalle ja pysäköimme autot vieretysten (välimatkoja noudattaen ^^). Paikalla oli jo muitakin trailereiden kanssa. Onneksi piha ja parkkipaikka oli suuri, niin mahduimme hyvin omaan "nurkkaukseemme". Kävin vilkaisemassa lähtölistoja, jonka mukaan puramme autot. Ensimmäisenä on helppo A- luokka, johon osallistuu Zorbass, Rocky, Nella ja Seera. Me kaikki kolme (kuskia) kävelytimme hevosia pihalla ja otimme kuljetussuojat pois. Onneksi sää oli todella suotuisa, aurinko paistoi täydeltä terältä. Sidoin hevosen aina trailerin sivussa oleviin koukkuihin. Harjasimme, letitimme ja laitoimme hevosille varusteet. Tai oikeastaan sitä mukaan, kun lähtölistat antoivat myöten. Oikeastaan tätä rataa meni koko päivä.
Tuloksia: Ensimmäinen sija Sally-GL Zorway Nameste Zorbass HeA, kolmas sija Sally-Oldfinion Sekreteer HeB, ensimmäinen sija Sally-Cadence HRW VaA.
Olin todella todella tyytyväinen! Vaikka nämä oli ainoat sijoitukset, kisat olivat mahtavat! Hyvä sää, puhtaat radat ja hyvin käyttäytyvät hevoset. Zorbass on aika tuore kasvattini, jonka kanssa kävimme vähän aikaa sitten kouluvalmennuksessa ja heti toi meille voiton! MAhtavaa! Seran ensimmäinen sijoitus missään tähän astitissa koulukisoissa, minun pikkuinen kouluneiti! Ja Cadence oli positiivinen yllättäjä. Ori oli yllättävän rauhallinen ja teki radan mukisematta! Hyvä hyvä!
Palasimme vasta illalla myöhään kotiin. Ilta oli vielä valoisa, joten näimme hyvin viedä hevoset ja varusteet talliin. Muut olivat saaneet jo iltaruuat, joten annoimme myös kisapolleille iltaheinät. Saatuamme kaiken takaisin paikoilleen, istuuduin huokaisten satulahuoneen vieressä olevan toimistoni tuolille. Huomasin pöydälläni paperilapun, tarkemmin sanottuna rapotin, tämänpäiväisestä hevosten liikutuksesta. Vilkuilin sen läpi nopeasi lukien vain muutamia sanoja: Tänään juoksutin uusinta tulokasta Sirua, olin utelias!  ..... Dannyn kanssa maastossa.....Whicitan kanssa estetreenasin 90cm.....Atte ja Retu tappelivat taas......Atuli toi hepat sisälle ja antoi iltaruuat. Terveisin, Sarah. Ps. Nadinan suuressa vauvamasussa varsan liikkeitä!
Hmm, täällä on taas tapahtunut, kun en ole paikalla. Se on aina. Sarah on meidän suuri apu, hän liikuttelee hevosiamme sopimuksen mukaan. Joskus hän tekee tallihommiakin. Olimme sopineet, että hän liikuttaa muutamia hevosia, mutta olisi pitänyt arvata että hän menee myös Whicitalla! Tyttö on hurahtanut siihen tammaan.. He ovat erottomaton mutta hyvä pari. Päätin, että luen raportin kunnolla vasta talossa iltalukemiseksi tai sitten vasta aamulla. Sarah tekee poikkeuksellisesti huomisen aamuvuoron, koska Aatu oli mukanamme kisoissa ja saa huomisen päivän vapaata ja minä teen iltavuoron. Kävellessäni taloon ja sammuttaen tallista valot, mietin huomista päivää. Ketä täytyisi liikuttaa, mitä saada aikaan ja moneenko saisin nukkua. Kädessäni olevassa kassissa oli päivän palkinnot, jotka veisin palkintokaappiimme.
|
|
|
|
Post by Sally on Apr 29, 2014 20:32:47 GMT
29.4 Ihastuksia ja pikkukavioita <3
Aivan, tänään aamupäivällä syntyi Vaniljan odotettu pikkuinen. Rautias tammavarsa oli todella todella suloinen, että meinasin napata sen syliini. Siitähän Vanilja ei olisi tykännyt, vaikka ei se varmaan mitään olisi tehnytkään. Se mulkoili meitä, kun katselimme niitä uteliain silmin karsinan ovelta. Mikä onni, että Vanilja oli synnytyskarsinassa! Oikeastaan osasimme odottaa varsan syntymistä jo pitkään. Se oli lievästi yliaikainen. Jos se ei olisi syntynyt vielä huomennakaan, olisin hälyttänyt eläinlääkärin. Muistelin viime lauantaita (26.4), kun Nadinalle syntyi musta orivarsa; Combat! Olin pahakahtua onnesta, sillä en ollut ennen nähnyt kimon emän synnyttävän mustan varsan. Combat on vahvasti perinyt isänsä tumman ulkonäön. Työnsin Nadinan talutusnarun mieheni käteen, käskin viedä ne ulos ja lähdin itse perässä kameran kanssa. Sain ihania kuvia, kun mieheni innosti Nadinaa ravaamaan. Varsahan siitä innostui ja laukkaili innostuneena, mutta vielä vähän pelokkaana. Se pysyi visusti emänsä vierellä ja katsoi ympärilleen. Se liikahti aina, kun Nadinakin liikkui. Palasin ajatuksissani tähän hetkeen. Vanilja nousi seisomaan ja pärskähti huokaukseksi. Synnytys oli varmasti kestänyt kauan. Olikohan se alkanut jo yöllä? Varmaankin. Nyt katseeni suuntautui varsaan, joka vielä makasi maassa. Emänsä esimerkkiä seuraten, sekin yitti nousta ylös. Se mätkähti aina maahan, monien yritysten jälkeen. Yhden yrityksen jälkeen näytti että sen huterat jalat taas pettävät sen alta, mutta viimein se sai kun saikin jalat alleen. Sitten se suuntasi ruokailemaan maitoa nisistä. Miten kaunista! Rakastan tälläisiä hetkiä. Päätin jättää heidät hetkeksi rauhaan ja laitoin varovasti oven takaisin kiinni. Vaniljastakin näkyi, että se halusi olla rauhassa. Suuntasin toimistoon ja lähetin heti sähköpostilla viestiä uuden varsan isän omistajalle. Lupasin lähettää hänelle kuvia ja kerroin jo sen nimenkin. Valiently Decable. Tallin nimen kanssa tietysti. Tuossa nimessä on sekä emää että isää. Valiently on vähän niinkuin Valiente's ja isän nimessä on "fiasko", joten Decable ajaa samaa asiaa.
Tuntuu kuin serkukset olisivat syntyneet. Ensinnäkin molemmat emät ovat kimoja ja aikalailla niissä on jotain samaa näköä. Joten olen mieltänyt ne siskoksiksi, vaikka ne ovat eri rotuakin. Ja toiseksi niiden varsat syntyi niin lähekkäin (3 päivän ikäero) että ne voisi mieltää serkuksiksi. En malta odottaa, kun ne pääsevät samaan aikaan ulos. Silloinkin, kamerat esiin!
|
|
|
|
Post by Sally on May 1, 2014 17:20:29 GMT
1.5.2014 Hauskaa Vappua!
Tänään vapun juhlimisen lomassa olimmekin kisaamassa kahdella tallilla. Eli hyvin hyvin kiireinen päivä, emmekä olisi selvinneet ilman ihania avustajiamme! He ajoivat autoja ja auttoivat laittamaan hevosia kuntoon.
Eli edellispäivämme alkoi hevosten lastauksella ja kävimme läpi kahden päivän ohjelman. Minä ja pari avustajaa suuntasimme ensiksi hyvään kilpailumaahan Belgiaan, Ivéncible Equestriaan. Siellä nukuimme ja hevoset keräsivät voimiaan seuraavan päivän koitokseen. Seuraavana aamuna alkoi estekilpailut maneesissa. Meillä oli kova hoppu saada hevoset täyteen kiiltoonsa ja varusteet ylle (tai minä ratsastin ja tytöt varustivat). Joissakin luokissa myös he verryttelivät hevosia, kun minä olin suorittamassa rataa. Tai loppuverryttelivät, kun minä siirryn jo seuraavaan hevoseen. Siitä teki haastavaa vähäinen osallistujamäärä, jolloin minulla oli enemmän startteja lyhyessä ajassa (koululuokissa). Olin iloisesti yllättynyt, että saimme isoissa luokissa parhaimpia tuloksia. Hevoset nauttivat kilpailunhuumasta ja myös minä. Adrenaliini vain kuohusi veressä, kun ylitimme 150cm esteitä. Onneksi tapaturmia ei sattunut. Iltapäivällä oli vuorossa koululuokat ulkokentällä. Hevoset saivat pari tuntia hengähtää, jotkut saivat olla koko aamun tallissa. Onneksi oli hyvä sää, puolipilvinen. Se oli rankkaa, mutta kannattavaa. Saimme myös koululuokissa hyviä sijoituksia. Myös uudelta hevoseltani Sirulta! Panin merkille, että nämä olivat Zorron viimeiset kilpailut; ori saa jäädä nyt eläkkeelle.
Kisojen jälkeen lähdimme matkaan kohti Suomea, synnyinmaatani! Olin innoissani päästessäni taas käymään Suomessa. Siellä oli vappukilpailut Oathill's Equestrian. En muista tuon reissun kisoista muuta kuin olin mahdottoman ylpeä Sussun uskomattomasta sijoituksesta ykköseksi VaB-luokassa. Yövuimme Suomessa ja lähdimme seuraavana päivänä takaisin kotiin.
|
|
|
|
Post by Sally on May 17, 2014 21:15:18 GMT
Toukokuun kolmas viikonloppu
Tämä viikonloppu on niin tapahtumatäytteinen, että nyt on pakko jo päivitellä. Mistä aloittaisin?
Saimme kisatuloksia ERJ-kisoista ja olen tyttyväinen tuloksiin. Luokkia oli kaksi aina samaa korkeudessa (2 150cm- luokkaa ja 2 160cm -luokkaa). Jos ensimmäisessä ei mennyt hyvin, petrasimme hyvin toiseen luokkaan. Nämä kisat kestivät 7 päivää, huh! Mutta tulimme hyvillä tuloksilla takaisin. Olin erittäin tyytyväinen uusimpiin hevosiini Divalassa SOV:iin sekä Lose Control:iin, koska nämä olivat yllättäjiä luokissa 150cm ja saivat sijoituksiakin! Mahtavaa. Ja 160cm luokissa No Such Thing, RW Immortal Beauty sekä Preto Espírito keräsivät paljon hyviä sijoituksia. Drifan Power Amigokin sai pari sijoitusta, muttei ihan pronssisijoilta.
Tänään (17.5.) oli minun ja Braveheartin kouluvalmennus Rasavillissä. Laitoin orin valmiiksi trailerimme perässä ja menimme sitten hiekkatietä pitkin isolle ulkokentälle. Siellä valmentajamme Nienke jo odottelikin ja aloitimme valmennuksen tervehdysten jälkeen. Huvittavinta oli, kun kävelimme kentälle, tarhassa olevien tammojen päät kääntyivät yhtäaikaan Retuun. Jopa kentällä oleva Sera-tamma piti viedä talliin, koska se alkoi kiinnostumaan Retun läsnäolosta. Kaiken kaikkiaan valmennus oli meille todella tarpeen ja harjoittelimme juuri niitä asioita, missä tarvitsimme apua. Teimme laukanvaihtoja ja piruetteja. Nienke kehotti, että jatkossa meidän olisi Retun kanssa vielä harjoiteltava piruetteja vastasuunnassa. Se olisi päämäärämme seuraaviin kisoihin.
|
|
|
|
Post by Sally on Jul 1, 2014 15:21:37 GMT
1.7-31.7 Kesälaitumille!Tänään päästimme hevoset laitumille! Ensiksi vietiin orit ja sitten tammat sekä varsat ja nuoret. Kaikki nauttivat suunnatomasti päästessään laukkailemaan laajalle niitylle.olimme toki aikaisemmin pästäneet hevosia pienille rajatuille tuoreruohoaitauksiin, jottei se tulisi kauheana shokkina ja mene mahat sekaisin. Oreista tuli kaksi laumaa ja tammoista kolme. Nuoret hevoset olivat hämillään, mutta ne taisivat riemuita eniten osalle ensimmäistä ja toisille toista kesälomaansa. Täällä ne tulisivat viettämään kokonaisen heinäkuun!  Harmillisesti olin ehtinyt jo ilmoittaa kaksi hevosta tällä viikolla pidettävään kouluvalmennukseen; Willen ja Vaniljan. Ei voi muuta kuin, että tulen hakemaan ne sitten valmennuspäivänä ajoissa, jotta ne ehtii laittamaan kuntoon ja kuljettamaan valmennustallille. Ne saavat siitä kyllä sitten jotain hyvistystä  Tässä vähän kesäkuun kuulumisia. Astutuksia on ollut pari ja talliin on asuttunut siis yhteensä neljä varsaa. Olemme saaneet muutamista kisoista sijoituksia ihan kivasti ja elokuussa avaamme taas aktiivisen kisakauden ja nuorten hevosten koulutuksen. Nyt loman aikana voin ja aion parannella ja suunnitella Fractalia. Voi olla, että mukaan tulee isompaa toimintaa ja meininkiä! Mutta siihen asti...  ..Hyvää kesälomaa!
|
|
|
|
Post by Sally on Aug 25, 2014 10:47:29 GMT
25.8 Kylmä ElokuuSyksy tulee kovaa vauhtia. Vesisateet alkoivat ja jatkuivat monta viikkoa. Onneksi ehdimme hakea kaikki hevoset talliin, juuri ja juuri. Lähdimme aamulla ja iltapäiväksi oli luvattu ukkoskuuroja ja rankkaa vesisadetta. Meillä oli siis kiire. Meidän oli ajettava hevoset talliin vanhan aikaiseen tyyliin: ajoimme ne laitumelta tallin pihalle ja sieltä talliin. Ensiksi tammat omalle puolelle ja sitten orit omalle. Suurin osa muisti oman karsinapaikkansa, mutta osa hevosista piti vaihtaa. Kuitenkin, saimme kaikki ajoissa sisälle ennenkuin ukkosmyrsky alkoi. Hevoset olivat hermostuneita ja säikkyjä. Anoimme niille iltaruuat ja jätimme ne nukkumaan, kun ukkonen oli ohitse.  Ukkosen jälkeen laitumille jäi kaunis pouta ja tyyni sää. Seuraava viikko aloitettiin hevosten liikuttaminen ensiksi kevyesti juoksuttamalla, irtohypyttämällä ja kävelyttämällä. Loppuviikosta nousimme vasta selkään ja pikkuhiljaa päivä päivältä pidensimme treenejä. Kävimme muiden tallien valmennuksissa ja lopulta kisoissakin. Tuli meille muutamia sijoituksiakin, mutta aika vähän. Kesän aikana ja viellä nyt elokuussakin Fractaliin on muuttanut paljon uusia tuttavuuksia kaviollisia. Mutta nyt alkaa treenaaminen, 3-vuotiaiden koulutus sekä kilpailuttaminen. Ihanaa syksyn alkua kaikille
|
|
|
|
Post by Sally on Jun 14, 2015 8:34:12 GMT
Huh, viime kirjoituksesta on vierähtänyt pienoinen tovi!! Nyt on aika päivittää Fractal uuteen uskoon.
Paljon on tapahtunut viimeisimpien kuukausien aikana. Nyt keväällä kuitenkin alkoi suuri muutos, joka jatkuu nyt kesälläkin. Eli FRCTAL MUUTTAA. Muutamme pohjoisempaan Englantiin, nimittäin Cheshireen. Cheshire on kuuluisa vehreistä nummistaan ja pikkukaupungeistaan. Löysimme netin kautta aivan ihanan paikan myytävänä; ison ja vanhan talon, tallin jonka remontoimme, isot laidunmaat ja paljon peltotilaa. Se oli juuri täydellinen, joten pakkasimme koko elämämme ja hevoset mukaamme. Matka on pitkä, monta tuntia, joten osan tavaroista tuomme lentäen ja osan autolla maan halki pohjoiseen. Olen todella innoissani! Fractalista tulee hieno paikka, jossa kaikki hevosetkin varmasti viihtyvät. Tilaa on enemmän ja suuremmat maasto mahdollisuudetkin. Laitan sivuille pohjapiirustuksen, jos saan sen koskaan tehtyä hehhe.. Sivutkin siis muuttavat websistä suntuubiin, mutta aion yhä käyttää websiä kisojen järkkäämiseen.
Kaiken voi lukea uusien sivujen esittelystä. Teen parhaillaan uusia sivuja, joten niitä ei ole vielä julkaistu. Yritän saada ne kuntoon mahdollisimman pian, ihan viimeistään kesän lopussa (koska kesälomakiireet yms).
|
|
..... Dannyn kanssa maastossa.....Whicitan kanssa estetreenasin 90cm.....Atte ja Retu tappelivat taas......Atuli toi hepat sisälle ja antoi iltaruuat. Terveisin, Sarah. Ps. Nadinan suuressa vauvamasussa varsan liikkeitä!